Siirtyminen Kuala Lumpuriin
Tänään onkin ollut taas reissupäivä. Kellomme soitti 6.15. Pakkailimme loppuja tavaroitamme ja herätimme kiukkuiset lapset aamiaiselle. Tarkoitus oli päästä lähtemään huoneesta kahdeksan maissa, koska meillä ei ollut mitään tietoa kuinka kauan ison taksin saaminen kestää. Kello oli jo lähempänä puolta yhdeksää, kun saimme tavarat raahattua alas. Hotellillamme päivystikin onneksi isompi taksi, joten pääsimme kyytiin heti, kun olin kirjautunut ulos hotellista.
Matka lentokentälle kesti noin 15 min. Heti lentokentän ovista sisään mentäessä oli läpivalaisu, jossa kaikki laukut laitettiin hihnalle. heti sen jälkeen olikin check in. Jonotimme tiskille tovin. En ollut tehnyt lähtöselvitystä etukäteen, koska edellisellä kerralla minun pyydettiin tekemään se tiskillä sylilapsen vuoksi. Virkailija kysyi heti olenko tehnyt lähtöselvityksen. Selitin, etten ole, koska meillä on mukana sylilapsi. Hän käski minut takasin toiselle puolelle tekemään sen automaatille. Automaatillakin luki, että selvitystä eivät tehdä, jos matkustaa sylilapsen kanssa. Sain sen kuitenkin tehtyä ja palasin tiskille. Jono oli seissyt koko ajan. Olisin ehkä ollut rivakampi, jos olisin tajunnut tämän aiemmin :)
Menimme suoraan turvatarkastukseen ja siitä portille odottamaan. Kävin lasten kanssa portin lähellä olevassa myymälässä. Neljä myyjää hyökkäsi paikalle ja yksi kysyi saisiko he ottaa itsestään kuvan lasten kanssa. Annoin tämän kerran luvan, vaikka yleensä kiellän kuvaamasta lapsia. Täällä tosin kaikki ei edes kysele, vaan varsinkin japanilaiset kuvaavat meidän lapsia kuin mitäkin yleistä nähtävyyttä. Annan kyllä ymmärtää, että moinen on lopetettava. Herra V ei suostunut kuvattavaksi, vanheni hullun väliin piiloon. Prinsessa oli vähän hämillään, mutta suostui kuvaan.
Lensimme taas Air Asialla. Eräs vanhempi pariskunta kävi sekoilemassa koneessa. Nainen kyseli minulta kovasti lähinnä elekielellä saako hän laittaa kassinsa meidän yläpuolelle. Kiitteli vielä vuolaasti ja lähti koneen takaosaa kohden. Hetken kuluttua pariskunta tuli, otti laukkunsa ja lähti koneesta. Muutenkin koneessa oli vähän outoja kanssamatkustajia.
Ennen lähtöä henkilökunta kuulutti todella kovalla äänellä kuulutuksen. Ei tullut taas kovin luottavainen olo, kun ensiksi sain selvää vain "alarm, alarm!". Uudesta kuulutuksesta ymmärsin lisäksi, että henkilökunta pyytää sammuttamaan matkapuhelimia. Lentoemännät kiersivät vielä sanomassa ihmisille erikseen, että laitteet on nyt sammutettava. Aika monelle ei ollut "alarm"-kuulutus tehonnut.
Kone nousi taas rytinällä, mutta siihenhän olikin jo totuttu. Lento meni jälleen nopeasti. Mies ja Herra V nukkuivat ja me Prinsessan kanssa katseltiin valokuvia ja luettiin koneen lehtiä. Kuala Lumpurin lentokenttä on keskellä viidakkoa ja mies olikin laskussa jo huolissaan kiitoradan puuttumisesta ,minä onneksi olin lukenut tämän faktan jo aiemmin.
Päätettiin mennä kaupunkiin KLIA Express pikajunalla, koska se olisi nopein tapa päästä perille. Juna kulkee kentältä suoraan keskustaan. Matka kesti noin 30 min. Sentral-asemalta otettiin taksi hotellille. Taksikuski kysyi ensimmäisenä hotellin kuultuaan, olemmeko menneet juuri naimisiin, kun yövymme täällä. Ei oikein ymmärretty kysymystä silloin, eikä kyllä vieläkään.
Matka hotellille kesti noin 10 min. Huoneemme on iso 105 m4. Tuntuu todella ihanalta olla väljästi välillä. Huoneessa on kaksi vessaa, makuuhuone, keittiö, olohuone ja iso kylppäri. Hotelli on keskusta-alueella ja sen kyllä metelistä huomaakin. Allas-alue näytti tosi viihtyisältä pikaisen katsastuksen perusteella.
Näimme taksin ikkunasta isomman kaupan, jonne lähdimme suunnistamaan. Se oli ostoskeskuksen yhteydessä. Pääsimme keskelle missikisojakin, kun ostarin lavalla oli joku kisa käynnissä. Ostimme aamupalatarvikkeita, koska meillä ei täällä ole aamupalaa ja lähdimme takaisin päin. Keskustassa oli aikamoinen hulina. Näimme heti paljon kerjäläisiä ja myyjät olivat myös aika aggressiivisia. Tähän asti kukaan ei ole huudellut peräämme mitään, mutta tänään jokainen myyjä huuteli meitä luokseen. Ensimmäisen kerran reissun aikana sorruimme Mäkkäriin. Otimme ruuat mukaan ja tulimme hotellille syömään.
Lapset olivat aika innoissaan tästä isosta huoneesta. Prinsessa oli melko väsynyt, mutta Herra V tuntui oikein nauttivan tilasta. Huomenna aloitetaan Kuala Lumpuriin tutustuminen.
Lapset on varmaan ihmeissään, kun oudot ihmiset innokkaana kuvaa. Tosin ymmärrän, että paikalliset on varmasti haltioissaan :)
VastaaPoistaYmmärtäähän sen kun noita katsoo :) No ei vaan, mutta kyllähän me erotutaan täällä massasta. Täällä KL:ssä on jo kaiken näköistä porukkaa.
VastaaPoista