Autoilu avartaa

Täällä on vaihdettu tauteja. Minulla on ollut tänään hieman ongelmia vatsan kanssa ja lapset taas ovat saaneet kuumeen ja flunssan. Vatsaongelmat luultavasti liittyvät puhtaasti ruokavalion totaaliseen muutokseen. 

Lasten kannalta tänään oli hyvä päivä autoilla. Omasta puolestani en voinut sanoa ihan samaa aamulla, mutta hyvin meidän retki silti meni. Kävimme tänään Kinabalu Parkissa, joka on noin 90 km:n päässä KK:sta ja matka sinne kestää hieman alle kaksi tuntia.

Kinabalu Park eli Kinabalun kansallispuisto on luonnonsuojelualue, johon kuuluu mm.  Kaakkois-Aasian korkein vuori Mount Kinabalu. Pikkuisen Proton Sagamme moottori huusi pelottavan kovaäänisesti noustessamme kohti puistoa. Onneksi korvani olivat suurimman osan ajasta lukossa, joten en kuullut ihan koko totuutta. 

Puistoon kulki hyväkuntoinen tie, jossa oli ylämäissä myös ohituskaistoja. Usein jouduimme itse siirtymään hitaampien kaistalle, mutta rekat ja monet pakettiautot hyytyivät lähes kokonaan tiukimmissa mäissä. Vuoristoalueella päästyämme alkumatka oli jyrkkää nousua, mutta myöhemmin tie nousi ja laski vuoron perään. Maisemat oli mahtavat. Viidakko ympärillä oli niin tiheää, ettei sinne olisi mitenkään päässyt ilman viidakkoveistä. Aikaisemminkin olemme ajaneet vuoristoissa, mutta metsä ja maisemat tuolla oli ennen kokemattomia näkyjä. 

Lähestyessämme puistoa Kinabalu-vuoren huippu näkyi pilvien keskellä 4095 metrin komeudessaan. Näky oli uskomattoman hieno. Vuori näytti jylhältä ja arvokkaalta.  Siinä vaiheessa voin sanoa haukkoneeni henkeä. Oli epätodellista ajella pilvien tasolla ja välillä niiden yläpuolella. Pilvet nousivat ja laskivat kuin pumpuli ympärillämme.

Luonnonpuiston portilla maksetaan pääsymaksu RM15 / henkilö. Ajoimme puistoon sisään ja lähdimme kiertämään siellä kulkevaa reittiä autolla. Sää oli niin pilvinen ja pilvet alhaalla, että alaspäin ei valitettavasti näkynyt muuta kuin pilviä. Maisemat olisivat varmasti olleet mitä upeimmat. 

Luonnonpuiston alueella kulkee reittejä, joita pitkin on mahdollista kävellä. Ne ovat kuitenkin niin vaikeakulkuisia, ettei meillä ollut mitään mahdollisuutta lähteä niille. Puiston keskuksessa on majapaikkoja, jotka majoittavat huipulle kiipeäviä. Vuori on erittäin suosittu kiipeilykohde. Vuoren huiputus kestää kaksi päivää, sillä puolessa välissä yövytään. 

Ajelimme puiston tiet läpi, mutta lähdimme pian jatkamaan matkaa. Ajoimme vielä jonkin matkaa puistosta eteenpäin. Vastaan tuli pieniä kyliä ja tietysti upeita maisemia. Takapenkkiläisten aloitettua protestinsa, käännyimme takaisin kohti KK:ta. Allempana oli satanut ja ajoimme sateenkaaren kanssa samalla tasolla. Napsin kuvia liikkuvasta autosta, mutta monta kertaa oli myös pysähdyttävä kuvaamaan. Ikävä kyllä tien vieressä ei ollut oikein hyviä kuvauspaikkoja. Yleensä aina, kun kasvillisuudessa oli aukko, oli siinä myös jonkinlainen talo. Liikenne oli välillä myös vähän hurjaa, joten tien yli ei viitsinyt kauheasti pomppia.

Olimme kuuden aikaan takaisin kaupungissa. Päätimme käydä vielä yhdessä isossa ostoskeskuksessa, jonka näimme eilisellä reissullamme. Söimme siellä paikallisessa pikaruokapaikassa hyvät kanacurryt. Ruoka oli hyvää, vaikkakin aika tulista. Lapset saivat ensimmäisen kerran nakkeja. Ne maistuivat varsinkin Prinsessalle, joka on kovasti nakkejen ystävä. 

Pois lähdettäessä emme meinanneet löytää autoamme mistään. Keskus oli uusi ja aivan valtavan kokoinen. Missään ei ollut mitään opasteita. Olimme tulleet parkkihallista tavarahissillä, jonnekin henkilökunnan käytävään, josta löysimme onneksemme kauppakeskukseen johtavan oven. Tuolla hissillä ei päässyt kuitenkaan takaisin ylös ilman kulkukorttia. En olisi sillä tosin uskaltanut toista kertaa mennäkään. Viimein löysimme automme ja pääsimme hallista ulos. 

Hotellille päästyämme lapset olivat jo rättiväsyneitä. Pikapesujen ja lääkkeiden annon jälkeen molemmat nukahtivat nopeasti.

Huomenna palautamme auton. Saa nähdä mihin aikaan sitä tullaan hakemaan. Luotto ei ole kovin korkealla nihkeän alun jälkeen. Autoillessamme eksyimme (kirjaimellisesti) paikkoihin, joista meillä ei olisi muuten tietoakaan. Oli ehdottomasti kannattavaa vuokrata auto. 

Alue, jolla mm. tuo uusi kauppakeskus sijaitsee, on huomattavasti uudempaa ja siistimpää, kuin tämä missä me olemme. Ei tässäkään mitään vikaa ole, mutta puhuimme, että ensi vaikutelma koko Borneosta olisi ollut täysin erilainen, jos hotellimme olisi ollut tuolla alueella ja olisimme ekana iltana törmänneet tappelevien rottien sijasta trendi-ravintoloihin. Ensi vaikutelma oli onneksi totuutta karumpi ja olemme viihtyneet tällä alueella oikein hyvin.