Wildlife Park

Eilen lähdettiin ajelemaan Langkawin lintupuistoon. Osittain jouduttiin ajelemaan samoja teitä kuin edellisenä päivänä. Suunta oli selvillä, mutta ihan tarkkaa paikkaa ei tiedetty. Yhtään kylttiä ei onnistuttu matkan varrella huomaamaan ja oltiin jo kääntymässä takaisin, kun yhtäkkiä olimmekin puiston kohdalla. 

Odotimme samanlaista ankeaa ilmestystä kuin Krokotiilipuisto oli. Yllätysmestarit kuitenkin iloisesti, sillä puisto oli siisti, eikä yhtään rähjäinen. Erilaisten lintujen lisäksi näimme liskoja, käärmeitä, krokotiilejä, pupuja, peuroja, saukkoja, apinoita ja erilaisia pieniä nisäkkäitä. Puisto oli kivasti rakennettu, sillä koko reitti oli katettu, eikä näin ollen liian kuuma. Reitiltä ei myöskään voinut eksyä ja kaikki eläimet näki, kun vaan kulki eteen päin. 

Tunnelmaa latistui ainoastaan puolivälin myymälässä sattunut tapahtuma. Olimme ainoat asiakkaat myymälässä, kunnes paikalle porhalsi äiti, mummo ja kaksi tytärtä. Mummo istui pyörätuolissa ja toinen tytöistä istui hänen sylissään. Yht äkkiä sylissä istunut tyttö oksensi ja nousi pyörätuolista. Seurue jatkoi kohti vessaa ja jättivät jälkeensä vanan oksennusta, jota valui tytön käsistä ja vaatteista. Me yritettiin pitää kaksi lasta, rattaat ja itsemme pois oksennuksesta. Sitkeästi seurue katseli loputkin eläimet läpi, vaikka tyttö näytti tosi huonovointiselta. Me yritettiin parhaamme mukaan vältellä heitä loppu aika. 

Puistolta lähdettiin ajamaan kohti Pantai Rhuta. Matkalla pysähdyimme Durian Perangin vesiputoukselle. Ainakin osan putouksessa näki sen kummemmin patikoimatta. Mies kävi katsomassa putousta, mutta todettuaan sen olevan melkein kuiva, jatkoimme matkaa. 

Pantai Rhu sijaitsee yksityisellä niemimaalla yhdessä Tanjung Rhu Resortin kanssa. Hienolle valkoiselle hiekkarannalle pääsee puomin kautta. Puomilla jouduimme allekirjoittamaan sopimuksen, jonka mukaan rannalla ei saa mm. roskata tai metelöidä ja rannalta on poistuttava klo 19 mennessä. Lupasimme myös olla menemättä hotellin alueelle ja poistuvamme alueelta heti, jos henkilökunta niin määrää. Rannalta on hienot näkymät , mutta valitettavasti rannan parhaalla aluella on uiminen kielletty ja ranta olikin siltä osin lähes autio. Kävelimme polttamalla hiekalla poukamaan, jossa oli myös muita viettämässä aikaa. Ilmeisesti Jellyfishejä ei ole niin paljoa tuolla pohjoispuolella, koska varoituskylttejä ei ollut ja paljon ihmisiä oli uimassa. Vesi ainakin oli paljon kirkkaampaa. Leiriydyimme isojen puiden alle varjoon ja kaivelemaan hiekkaa tovin. Lapset kuitenkin kyllästyivät nopeasti kuumassa, joten aika pian pakkasimme kimpsumme ja lähdimme kävelemään takaisin autolle. Matkalla näimme paljon liskoja metsän reunassa.  Kaikkia muita ohjeita noudatimme, mutta meteli oli melkoinen poistuessamme :)

Päätimme ajaa vielä Langkawin korkeimmalle vuorelle. Gunung Raya on 881 metriä korkea. Sen huipulla on hotelli ja näkötorni, johon emme nousseet. Matkalla vuorelle näimme hienojen maisemien lisäksi apinoita, kotkan ja vapaana olevia lehmiä laiduntamassa. Jossain vaiheessa ihmettelimme mitä kasoja on pitkin teitä, mutta syy selvisi ensimmäisen lehmän nähtyämme. Vuorelta ajelimmekin takaisin hotellille.

Tänään aamulla palautimme auton vuokraamolle. Kävelimme taas takaisin omalle rannalla. Muuten olemme viettäneet rauhallisen päivän kiertelemällä katukauppoja. Iltapäivällä kävimme rannalla leikkimässä ja illallisen söimme Yellow Cafe -ravintolassa, joka olikin oikein mukava paikka rannalla lähellä hotelliamme. Satuimme paikalle juuri auringonlaskun aikaan, joten näkymät oli todella hienot.