Kesälomamatka Viroon - Narva ja Narva-Joesuu

Maananataina 11.7. lähdimme kesälomareissuun Viroon. Ajettiin illalla auto Baltic Queenin autokannelle ja otettiin risteily, jossa yövyimme ensimmäisen yön Tallinnan satamassa ja aamulla klo: 8.00. jatkoimme matkaa. 

 
Tämä on aika kätevä järjestely siinä mielessä, että olet heti aamulla Tallinnassa, mutta et kuitenkaan joudu lähtemään aamulla kukonlaulun aikaan kotoa. Tai siis olisi kätevä järjestely, jos kaikki aina menisi, kuten suunnittelee... Ensinnäkin hytti oli niin likainen ja kamala, että oikein yökötti olla siellä lasten kanssa. Joku voisi sanoa tähän, että siihen ei paljon tarvita, että minua yököttää ja sekin on ihan totta, mutta hytti oli oikeasti kamala. Kokolattiamatossa olevat läntit oli pientä siihen verrattuna, mitä seiniä pitkin valui. Edellisen asukkaan oli tietysti vielä pitänyt lepäillä lakanoissa niiden vaihdon jälkeen. 

Suurempi ongelma oli kuitenkin oma vatsani. En tiedä sainko jostain ruuasta vatsanväänteitä vai mikä oli ongelma, mutta yö meni valvoessa. Aamullakaan vatsa ei ollut kunnossa ja tyydyin aamupalalla katselemaan vierestä muiden syödessä. 

Hieman jännitti lähteä aamulla ajelemaan kohti Narvaa, mutta vatsa onneksi piti sisälmyksensä matkan ajan. Mitään en kylläkään uskaltanut laittaa suuhuni. Ajomatka oli todella tylsä. Suoraa tietä eikä mitään nähtävää. 

Olimme päättäneet ajaa ensin Narvaan, koska saimme huoneen Narva-Joesuussa sijaitsevasta hotellista vasta kolmelta. Narva näytti vähän ränsistyneeltä kaupungilta. Se ei enää muutenkaan houkutellut minua, koska olin lukenut sen huumeongelmasta vasta matkasuunnitelman laadittuamme. Keskustassa oli kaksi ostoskeskusta ja päädyimme paremman puutteessa käymään niissä. Aika vierähtikin nopeasti Pipsa Possu leluja ja pitkiä viinihyllyjä ihaillessa.

Narva-Joesuuhun oli ensin opasteet, mutta hyvin pian vastaan tuli risteys, jossa ei ollutkaan enää minkäänlaisia opasteita. Tähän väliin täytyy kertoa, että meillä ei koskaan ole mitään navigaattoreita apuna, vaan kartta ja tienviitat ovat tähän mennessä riittäneet. Valitsimme ensin tietysti väärän suunnan, mutta onneksi huomasimme tämän pian ja käännyimme ympäri. Matkalla näimme mm. panssarivaunu T-34-muistomerkin, joka muistuttaa II maailmansodan taisteluista. Narvan linna olisi ollut myös kiva nähdä, mutta se jäi toiseen kertaan. 

Narva-Joesuussa majoituimme Noorus Spa Hotelliin. Olimme varanneet perhehuoneen, mutta kerrankin kävi tuuri ja saimme sviitin.

Hotellilla kävimme ensin testaamassa leikkipaikan, söimme ja kiiruhdimme sitten kylpylään. 

Viron kylpylöissä on mukavaa se, että talon puolesta saa pyyhkeen allas-osastolle, eikä tarvitse käyttää huoneen pyyhettä. Altaat oli viihtyisät ja siistit, mutta lapsille ei ollut mitään liukumäkeä tai leluja, vaikka lastenallas löytyikin. 

Seuraavana päivänä kävimme kävelemässä aivan hotellin takana kulkevalla Viron pisimmällä hiekkarannalla. Päivä oli tuulinen ja aallot olivat melko kovat, joten varpaita enempää emme itseämme kastelleet. 

 

Rannan yleinen osuus on vähän kauempana hotellista ja siellä kävimme vielä ajelemassa ennen kuin jatkoimme matkaamme eteenpäin. Rannan lähettyvillä on useita ränsistyneitä taloja, jotka ovat joskus olleet varmasti upeita. 

Hylättyjen talojen sekaan on rakennettu myös uusia komeita taloja. Näky on hieman ristiriitainen, kun puoliksi sortuneiden tai palaneiden talojen vieressä komeilee uusia kivilinnoja. Rannan lisäksi Narva-Joesuussa ei taida paljon muuta nähtävää ollakaan.